15. Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.
16. Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.
17. Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
18. Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
19. Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
20. Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.