Job 29:6-12 Raamattu 1938 (FINPR)

6. jolloin askeleeni kylpivät kermassa ja kallio minun vierelläni vuoti öljyvirtoja!

7. Kun menin kaupunkiin porttiaukealle, kun asetin istuimeni torille,

8. niin nuorukaiset väistyivät nähdessään minut, vanhukset nousivat ja jäivät seisomaan,

9. päämiehet lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suulleen.

10. Ruhtinasten ääni vaikeni, ja heidän kielensä tarttui suulakeen.

11. Sillä kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi, kenen silmä minut näki, hän minusta todisti;

12. minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla ei auttajaa ollut.

Job 29