Job 20:8-12 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

8. Kuin uni hän lentää pois, katoaa,kuin öinen näky hän haihtuu tyhjiin.

9. Ne, jotka hänet näkivät, eivät enää häntä näe,hänen asuinsijansa ei enää häntä tunne.

10. Hänen kätensä joutuvat antamaan takaisin kaiken riistämänsä,hänen lapsensa pyytävät armopaloja köyhiltä.

11. Nuoruus ja voima, joka täytti hänen ruumiinsa,vaipuu hänen kanssaan maan tomuun.

12. Paha maistuu niin makealle hänen suussaan,että hän viivytellen tunnustelee sitä kielellään,

Job 20