6. Villiaasit seisovat paljailla kukkuloilla,haukkovat ilmaa kuin sakaalitja katsovat riutunein silmin –ruohoa ei ole.
7. – Vaikka rikoksemme todistavat meitä vastaan,auta, Herra, nimesi ja kunniasi tähden!Monta kertaa me olemme luopuneet sinusta,tehneet syntiä sinua vastaan.
8. Herra, sinä olet Israelin toivo,pelastaja ahdingon aikana!Miksi olet nyt kuin muukalainen,kuin vieras vaeltaja,joka vain yhdeksi yöksi poikkeaa taloon?
9. Miksi olet kuin neuvoton mies,kuin soturi, josta ei ole puolustajaksi?Olethan sinä kuitenkin meidän keskellämme,ja meitä kutsutaan sinun omiksesi.Älä jätä meitä, Herra!
10. Näin sanoo Herra tästä kansasta: »He kulkevat sinne ja tänne eivätkä hillitse askeleitaan – se on heille mieleen! Mutta minä, Herra, en enää sitä siedä. Minä muistan heidän rikoksensa ja rankaisen heitä heidän synneistään.»