Hebrealaiskirje 2:4-9 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

4. ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan.

5. Tulevaa maailmaa, sitä josta nyt puhumme, Jumala ei ole alistanut enkelien hallittavaksi.

6. Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut:– Mikä on ihminen!Kuitenkin sinä häntä muistat.Mikä on ihmislapsi!Kuitenkin pidät hänestä huolen.

7. Lyhyeksi aikaasinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi,mutta sitten seppelöit hänetkirkkaudella ja kunnialla,

8. panit kaiken hänen valtansa alle.Jumala siis antoi ihmisen valtaan kaiken, hän ei jättänyt mitään tälle alistamatta. Vielä tosin emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan.

9. Sen kuitenkin näemme, että tuo »lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu», Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään »seppelöity kirkkaudella ja kunnialla». Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta.

Hebrealaiskirje 2