1. Mooseksen Kirja 31:10-27 Kirkkoraamattu 1992 (KR92)

10. Lampaiden ja vuohien kiima-aikana minä näin unessa juovikkaiden, täplikkäiden ja laikukkaiden urosten astuvan lampaita ja vuohia.

11. Jumalan enkeli sanoi minulle siinä unessa: ’Jaakob!’ Ja minä sanoin: ’Tässä olen.’

12. Hän sanoi: ’Näetkö, kaikki urokset, jotka astuvat lampaita ja vuohia, ovat juovikkaita, täplikkäitä ja laikukkaita, sillä minä olen nähnyt, miten Laban sinua kohtelee.

13. Minä olen Jumala, joka ilmestyin sinulle Betelissä, missä sinä voitelit öljyllä patsaan ja teit minulle uhrilupauksen. Lähde nyt pois tästä maasta ja palaa synnyinseudullesi.’»

14. Silloin Raakel ja Lea vastasivat hänelle: »Meillä ei ole isämme luona enää mitään perintöosaa jäljellä.

15. Hänhän kohteli meitä kuin orjia, sillä hän myi meidät ja vielä söi suuhunsa sen hinnan, jonka oli meistä saanut.

16. Koko se rikkaus, jonka Jumala on ottanut pois meidän isältämme, kuuluu meille ja lapsillemme! Tee siis nyt niin kuin Jumala on käskenyt sinun tehdä!»

17. Niin Jaakob pani lapsensa ja vaimonsa kamelien selkään,

18. otti mukaan laumansa ja kaiken omaisuutensa ja koko sen karjan, jonka hän oli hankkinut omakseen Mesopotamiassa, ja lähti Kanaaninmaahan isänsä Iisakin luo.

19. Kun Laban oli keritsemässä lampaitaan, Raakel varasti kotoaan isänsä jumalankuvat.

20. Jaakob harhautti aramealaista Labania eikä kertonut hänelle aikeistaan,

21. vaan lähti salaa matkaan ja vei mukanaan koko väkensä ja omaisuutensa. Hän ylitti Eufratin ja suuntasi matkansa kohti Gileadin vuoria.

22. Kahden päivän kuluttua Laban sai tiedon, että Jaakob oli lähtenyt salaa tiehensä.

23. Silloin hän otti mukaan sukunsa miehet ja tavoitti Jaakobin seitsemän päivän takaa-ajon jälkeen Gileadin vuorilla.

24. Mutta Jumala tuli aramealaisen Labanin luo yöllä unessa ja sanoi hänelle: »Varo, ettet puhu pahasti Jaakobille.»

25. Laban kohtasi Jaakobin, kun tämä oli leiriytynyt Gileadin vuorille, ja myös Laban leiriytyi sinne miehineen.

26. Laban sanoi Jaakobille: »Mitä oletkaan tehnyt! Sinä olit petollinen ja veit tyttäreni mukanasi, ikään kuin he olisivat olleet sotasaalista!

27. Miksi pakenit salaa minun luotani etkä kertonut minulle aikeistasi mitään? Minä olisin saattanut sinut iloisesti matkaan lauluin, tamburiinein ja harpuin.

1. Mooseksen Kirja 31