Psalmit 42:8-12 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

8. Sinun koskiesi pauhussasyvyys syvyydelle huutaa,kaikki sinun kuohusi ja aaltosikäyvät minun ylitseni.

9. Päivällä Herra säätää armonsa,ja yöllä minä hänelle veisaanja rukoilen elämäni Jumalaa.

10. Minä sanon Jumalalle, kalliolleni:"Miksi olet minut unhottanut?Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa,vihollisen ahdistamana?"

11. Minun luitani jäytää,kun viholliseni minua häpäisevät,sanoen minulle kaiken päivää:"Missä on sinun Jumalasi?"

12. Miksi murehdit, minun sieluni,ja miksi olet minussa niin levoton?Odota Jumalaa.Sillä vielä minä saan kiittää häntä,minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Psalmit 42