Jesaja 13:10-14 Kirkkoraamattu 1933-38 (KINB38)

10. Sillä taivaan tähdet ja Kalevanmiekateivät loista valollansa,aurinko on pimeä noustessansa,kuu ei kirkkaana kumota.

11. Minä kostan maanpiirille sen pahuudenja jumalattomille heidän pahat tekonsa;minä lopetan julkeitten kopeudenja painan maahan väkivaltaisten ylpeyden.

12. Minä teen kuolevaiset harvinaisemmiksikuin puhdas kulta,ihmiset harvinaisemmiksikuin Oofirin kulta.

13. Sentähden minä järisytän taivaat,ja maa järkkyy paikaltansaHerran Sebaotin kiivaudesta,hänen vihansa hehkun päivänä.

14. Ja niinkuin säikytetyt gasellitja niinkuin lampaat, joilla ei ole kokoajaa,he kääntyvät kukin kansansa luo,pakenevat kukin omalle maallensa.

Jesaja 13